Vitsenap, sareptasenap, svartsenap
White mustard, brown mustard, black mustard
Weisser Senf, Sarepta Senf, Schwarzer Senf
Sinapis alba (Brassica juncea, Brassica nigra)
Brassicaceae-heimo (Ristikukkaiskasvit)
Keltasinappi, Sareptansinappi, Mustasinappi
Vitsenap, sareptasenap, svartsenap
White mustard, brown mustard, black mustard
Weisser Senf, Sarepta Senf, Schwarzer Senf
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Sinapit ovat yksivuotisia ruohoja, joita viljellään siementen vuoksi. Suomessa viljelyssä on kolme lajia: kelta- eli valkosinappi (Sinapis alba; piirroskuvassa yllä sekä valokuvassa), sareptansinappi (Brassica juncea) ja mustasinappi (Brassica nigra). Keltasinappi on kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta, ja se on vanha hyötykasvi Suomessa. Muut kaksi lajia ovat Aasiasta päin tulleita. Kaikkia sinappeja voi tavata Suomesta satunnaisesti villiintyneinä. Nykyisin mustasinapin viljely maailmalla on vähentynyt, ja useimmiten sinapinvalmistuksessa käytetään kelta- ja sareptansinapin sekoitusta.
Keltasinappi on näistä kolmesta lajista kooltaan pienin; se kasvaa n. 30 - 60 cm:n pituiseksi. Sen siemenet ovat keltaisia ja maultaan mietoja. Sareptansinappi saattaa kasvaa jopa kaksimetriseksi. Sen siemenet ovat pieniä, ruskeankeltaisia ja väkeviä. Mustasinappi muistuttaa sareptansinappia, mutta sen siemenet ovat ruskeita ja erittäin tulisia. Sinapeilla on jäykkä varsi, jonka latvaan muodostuvat keltaiset kukat ja niistä edelleen lituhedelmät. Lituperät ovat mustasinapilla varrenmyötäisiä kun taas sareptansinapilla ne ovat yläviistoja ja keltasinapilla ulospäin harottavia.
Sinappi on yleisimpiä keittiömausteita kaikkialla maailmassa. Sitä valmistetaan eri sinappilajeista ja lisäaineista valmistajien omien reseptien mukaan. Sinapin maku vapautuu vasta, kun jauhetut siemenet on sekoitettu nesteeseen, sillä niiden sisältämä myrosinaasi-entsyymi aktivoituu vasta kylmässä vedessä muodostaen mm. sinigriinistä polttavan makuista sinappiöljyä. Sinapin aromit haihtuvat nopeasti ja siksi sen valmistuksessa käytetäänkin lisäksi etikkaa tai sitruunahappoa maun säilyttäjänä. Kotioloissa sinappi kannattaisi valmistaa juuri ennen käyttöä ilman näitä säilytysaineita.
Sinappia käytetään pääasiassa liharuokien maustamiseen, ja se edistää rasvaisen ruuan sulamista. Sinapin lehdet sopivat alkukesällä käytettyinä salaatteihin ja voileivän päällä syötäväksi; myöhemmin kesällä ne ovat liian kitkeriä. Kukkia voi käyttää samoin kuin nuoria lehtiä. Keltasinapin siemeniä käytetään kokonaisina parantamaan etikkasäilykkeiden ja hapatettujen vihannesten säilyvyyttä, sillä ne estävät homeiden ja bakteerien kasvua. Makua näistä kokonaisista sinapinsiemenistä ei juuri irtoa. Öljypitoisista sinapinsiemenistä on myös puristettu ruokaöljyä.
Käyttö rohtona
Sisäisesti nautittuna sinappi kiihdyttää sapen toimintaa ja edistää ruuansulatusta. Ulkoisesti sinappia käytetään kääreinä ja kylpyinä särkyjen lievittämiseen ja verenkierron vilkastuttamiseen. Flunssaiseen oloon lämmin sinappinen jalkakylpy tekee hyvää. Kylmien jalkojen verenkiertoa voi edistää myös ripottelemalla sukkien sisään sinappijauhoa. Vaikutus perustuu siementen sisältämiin rikkipitoisiin glykosideihin, mm. sinigriiniin ja sinalbiineihin, jotka laajentavat pintaverisuonia.