Rätvänä

Potentilla erecta
Rosaceae -heimo (Ruusukasvit)

Rätvänähanhikki
Lehmänherukeheinä, mukulajuuri, mukulamatara, munamatara, numminauris, punajuuri, rätvänähanhikki, teekukka, tormentilla, vatsaruoho, verijuuri, veriruoho, voiheinä

Blodrot
Tormentil
Tormentill

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Rätvänä on matalahko monivuotinen kasvi, joka viihtyy metsänlaiteilla, hakamailla, niityillä ja rehevillä soilla. Alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat olleet korvet ja lettosuot. Rätvänä kasvaa suurimmassa osassa maata ollen kuitenkin yleinen vain Etelä-Suomessa ja pohjoisen rehevillä soilla. Rätvänällä on sormilehdykkäiset ja kiiltävän vihreät lehdet sekä mukulamainen paksu maavarsi, joka voi kasvaa jopa puolen kilon painoiseksi. Juuren sisäosat ovat punaiset, ja väri onkin ohjannut ihmisiä käyttämään juurta punatautiin ja verenvuotojen hoitoon jo vuosisatoja sitten. Kukat ovat keltaiset ja kukinta yleensä runsas ajoittuen kesä-elokuulle.

Suvun nimi Potentilla tulee latinan sanasta "potens", mahtava, voimakas. Lajinimi erecta tarkoittaa puolestaan pystyä tai suoraa, mikä viitannee pystykasvuisiin varsiin. Vaikka rätvänä on luonnossa vaatimattoman näköinen, puutarhaan istutettuna siitä tulee komea monivartinen mätäs, joka on koristeellinen koko kesän. Kiitollisena viljelykasvina se viihtyy kaikilla kasvupaikoilla ja kaikenlaisissa olosuhteissa.

Näköislajit

Hanhikkien suvun lukuisat keltakukkaiset lajit muistuttavat paljon toisiaan, mutta rätvänän erottaa niistä helposti kukkien perusteella: rätvänällä on kukissaan neljä terälehteä viiden asemesta.

Käyttö ravintona

Rätvänän juuria on käytetty alkoholijuomien mausteena.

Käyttö rohtona

Rätvänä kuuluu parkkiainerohdoksiin: juuri sisältää n. 20% katekiiniparkkiaineita, joilla on voimakkaasti kudoksia supistava vaikutus. Tämän ominaisuutensa vuoksi rätvänä on sisäisesti tehokas rohto ripulin hoitoon. Rohto valmistetaan esim. keittämällä 20 g juurta litrassa vettä n. 15 minuuttia ja nauttimalla keitettä kolme kupillista päivässä aterioiden välillä. Juurakosta valmistettua keitettä voi nauttia myös verisuonivaivoihin, kuten pakottaviin jalkoihin ja peräpukamiin. Rätvänän väriaineella, tormentillapunaisella, on kyky tunkeutua bakteerien sisään ja estää niiden kasvua. Parkkiaineiden ja tormentillapunaisen yhteisvaikutus on tehonnut jopa punatautiin ja pikkulavantautiin. Myös juuren polyfenolit vaikuttavat tulehduksia ehkäisevästi. Juurten sisältämän triterpeeniglykosidin, tormentosidin, on todettu edistävän insuliinin eritystä. Ulkoisesti juurista tehtyä keitettä voi käyttää kurlausvetenä suuontelon vaivoihin, mm. ientulehduksiin. Verenvuotoa tyrehdyttävän ja tulehduksia parantavan vaikutuksensa vuoksi sillä voi hoitaa myös haavaumia, hiertymiä ja auringonpolttamia. Rohtona käytettävät juuret kerätään keväällä tai myöhään syksyllä versojen lakastuttua. Juuret on syytä merkitä huolellisesti jo kukinta-aikaan tunnistuksen varmistamiseksi.

Rätvänän juurakon punainen väriaine on koostumukseltaan samanlaista kuin Perusta kotoisin olevan ratanian (Krameria triandra) juuren. Rohdosvaikutuskin on samanlainen. Ratanian juuren tuominen Eurooppaan on korvannut rätvänän käyttöä.

Varoitukset

Koska rätvänällä on voimakas limakalvoja supistava vaikutus, sen sisäisessä käytössä on oltava varovainen. Pitkäaikainen ulkoinen kosketus saattaa aiheuttaa iho-oireita.

Muu käyttö

Rätvänä on värikasvi, jota on käytetty myös parkitsemiseen. Parkittaessa nahkoja rätvänän juurella ne on samalla voitu värjätä punaisiksi. Varsista ja lehdistä saadaan keltaista ja ruskeaa väriä.

Kansanperinne