Rätvänää on nimitetty myös punajuureksi ja veriruohoksi, koska sen juurakko muuttuu kuivuessaan verenpunaiseksi.

ROHTONA:

Lönnrot kirjoittaa: "Juuri turvottava; nautitaan punataudissa, vatsurissa". Hoito sopi niin ihmisille kuin eläimille. Kasvilla on voimakkaasti limakalvoja supistava vaikutus ja saattaa aiheuttaa ärsytystä.

Rätvänä oli vanhan kansan haavayrttejä. Rätvänäviinaa pidettiin pätevänä lääkkeenä vatsanpoltoissa, punataudissa, keuhkotaudissa, verensekaisessa virtsassa. Juurta annettiin hienonnettuna eläimille vastaavissa vaivoissa. Ulkoisesti sitä on käytetty suu- ja kurlausvesissä.

MUU KÄYTTÖ:

Lönnrotin mukaan rätvänän juuren on sanottu olevan hyvä nahkojen parkitsemisessa, jopa tammen kuorta parempi. Sitä on voitu käyttää myös nahan värjäämisessä punaiseksi. Linnén kertoma lappalaisten värjäysmenetelmä oli varsin yksinkertainen ja nopea. Juurta pureskeltiin ja sitten nahka siveltiin värjäytyneellä syljellä. Tämä selitti sen, että lappalaisilla oli punaisia kauluksia ja hihansuita, punaisia vöitä ja sääryksiä.