Käyttö ja markkinat

Iisoppi on vähän yli puolimetriseksi kasvava jäykkävartinen puolipensas, jolla on kapeat lehdet ja toispuoliset kukinnot. Kukkien väri on yleensä sininen, mutta valko- ja punakukkaisiakin muotoja on olemassa. Iisoppia käytetään mausteena, rohdoskasvina sekä kukkapenkkien ja kivikkoryhmien perennana. Kukinta-aika on pitkä alkaen heinäkuulta ja jatkuen myöhään syksyyn. Iisoppi on myös hyvä mesikasvi.

Keski-Euroopassa iisoppia viljellään useissa maissa muutamien kymmenien hehtaarien aloilla. Maailmanmarkkinoilla tavanomaisesti tuotetusta iisopista on ylitarjontaa, mutta luomuviljellylle yrtille on kysyntää. Suomessa iisopin viljely on vasta yleistymässä. Tislattua eteeristä öljyä tuotetaan maailmalla vuosittain n. 1800 kg.

Viljelyedellytykset

Kotiseudullaan iisoppi kasvaa kalkkipitoisilla auringonpaisteisilla melko kuivilla paikoilla. Puutarhassakin se on maaperän suhteen on melko vaatimaton suosien kuitenkin runsasmultaista kasvualustaa. Aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka on paras, mutta viileässäkin kasvi viihtyy. Peruslannoituksena iisopille voi antaa kompostia 2 - 3 kg/m². Kasvi kestää hyvin talvea Etelä- ja Keski-Suomessa ja pohjoisempanakin paksulumisilla alueilla.

Iisoppia voi myös viljellä karkotekasvina esim. kaalien seassa torjumassa perhostoukkia ja kirvoja. Ruukkuviljelyssä suurijuurinen iisoppi tarvitsee ison ruukun, missä sitä voi kasvattaa parvekkeella tai pihalla. Ikkunaviljelyyn iisoppi ei ole paras mahdollinen valinta.

Lisäys

Iisoppia voi lisätä siemenistä, pistokkaista ja jakamalla vanhoja taimia. Siemenestä iisoppia lisättäessä taimikasvatus on paras vaihtoehto, mutta helpointa on käyttää suorakylvöä. Siemeniä on n. 200 kpl/g, ja siementarve on suorakylvössä 5 - 7 kg/ha. Siemenet kylvetään esikasvatettaviksi huhti-toukokuun vaihteessa 2 - 4 siementä ruukkuunsa. Taimettumiseen menee aikaa parisen viikkoa, ja ulos taimet pääsee istuttamaan 4 - 5 viikon kuluttua kylvöstä. Sopiva etäisyys taimille on 25 - 30 cm, ja riviväliksi käy 20 - 50 cm hoitotavasta riippuen. Pienille taimille tehty multaus lisää niiden tukevuutta.

Kotipuutarhassa iisoppia tuskin tarvitsee myöhemmin lisätä siemenestä, sillä se siementää itse itsensä, ja pikkutaimia löytyy varmasti emotaimen ympäristöstä seuraavina vuosina.

Yrttitarhan tutkimusosiosta löytyy tietoa eri iisoppilajien agronomisista ja fytokemiallisista ominaisuuksista .

Hoito

Rikkakasvit kitketään ja maa harataan tarvittaessa. Eloperäisen katteen lisääminen kasvien juurelle vähentää kitkemistarvetta ja parantaa syksyllä talvenkestävyyttä. Iisopin tiheä kasvusto tukahduttaa melko tehokkaasti rikkakasvit. Tiheän kasvun ja runsaan lehtisadon saamiseksi iisoppia pitäisi leikata usein, jolloin sen kukkiminen viivästyy. Talven jäljiltä keväällä se on syytä leikata matalaksi. Keväisin voi antaa lannoitelisänä esim. kompostoitua kananlantaa 2 kg/m². Iisoppikasvustot suositellaan uusittavaksi 4 - 5 vuoden välein, sillä kasvin vanhetessa aromi ja kasvuvoima vähenevät, ja kasvualustakin voi ruohottua. Koristekasvina sitä voi viljellä samalla paikalla pidempäänkin. Vanhojen kukkavarsien poistaminen pidentää kukinta-aikaa. Kastelua iisoppi ei juurikaan kaipaa juurruttuaan kunnolla kasvualustaan, mutta pitkinä kuivina kausina sitä voivat vaivata punkit ja ripsiäiset. Kosteissa olosuhteissa voi vanhempiin kasvustoihin iskeä juurimätä.

Sadonkorjuu ja käsittely

Tuoreita lehtiä ja versonlatvoja voi poimia käyttöön pitkin kesää. Pääsato korjataan elo-syyskuussa täyskukinnan alussa jättämällä varsiin n. 10 cm:n pituinen sänki. Korjuuajankohdan myöhästymistä on varottava, sillä tällöin sadon ulkonäkö kärsii ja mukaan tulee vanhoja kukkia ja ruskeita lehtiä. Korjuu tehdään käsin terävällä veitsellä tai suurilla aloilla korjuukoneella. Hyväkasvuisesta iisopista saadaan ensimmäisen kesän jälkeen kaksikin satoa kesässä. Tuore sato on saatava kuivumaan 3 - 4 tunnin sisällä korjuusta. Kuivatuslämpötila pitäisi olla korkeintaan +35 °C. Siemensatoa varten voidaan jättää osa viljelyalasta korjaamatta. Siemenet otetaan talteen syyskuussa, kun kaikki kasvuston alaosien siemenetkin ovat ruskeita. Siemensato kuivataan kukkavarsineen ja puidaan tai seulotaan vasta siementen alkaessa varista. Omista kasveista kerätyt siemenet itävät hyvin, ja itävyys säilyy muutamia vuosia.

Satoisuus

Iisopista saadaan satoa n. 100-250 kiloa aarilta, mikä vastaa kuivattuna n. 20-50 kilon aarisatoa. Ensimmäisenä kasvuvuonna sato on huomattavasti tätä pienempi. Siemensatoa voidaan saada toisesta vuodesta eteenpäin 2 - 5 kg/a. Tislatun eteerisen öljyn tuotto Keski-Euroopassa on n. 30 - 50 kg/ha.

Lähteet: