|   |   VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINETIETOUTTA - kasvien sisältämät arvot on ilmoitettu tuoreista kasveista.Vitamiini- ja hivenainepitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella keräysajan ja-paikan mukaan, joten näitä arvoja on pidettävä lähinnä suuntaa antavina. VITAMIINIT A-vitamiinit  A1- ja A2-vitamiineja johdannaisineen kutsutaan yhteisnimellä retinoidit rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön kasvit sisältävät A-vitamiinin esiasteina toimivia karotenoideja, joita on n. 500 erilaista tärkeä mm. ihon ja limakalvojen kunnolle ja näkökyvylle hämärässä A-vitamiinin pitoisuudet ilmoitetaan yleensä retinoliekvivalenttina (RE), joka sisältää sekä varsinaisen A-vitamiinin että sen esiasteen pitoisuuksien ilmoittamiseen käytetään myös kansainvälistä yksikköä (KY), joka vastaa 0,3 mg transretinoliasetaattia päivittäinen tarve aikuisilla 1mg (1000 µ g), lapsilla 0,5 mg (500 µ g) runsaimmin seuraavissa kasveissa (µ g /100 g): voikukan lehdet 1320, porkkana 1300, persilja 940, tilli 750,  ruusunmarjat 400, nokkonen 360
 B-vitamiinit - ryhmä vesiliukoisia elimistölle tärkeitä yhdisteitä B1-vitamiini eli tiamiini  tärkeä entsymaattinen merkitys hiilihydraattien ja rasvojen hajottamisessa päivittäinen tarve aikuisilla 1,0 -1,5 mg, lapsilla 0,3 - 1,2 mg; tupakointi, alkoholi ja sokerin runsas käyttö sekä raskaus lisäävät tarvettarunsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): auringonkukansiemen 2,3, maapähkinä 1,14, seesaminsiemen 0,79, herne 0,74, nokkonen 0,2, voikukan lehdet 0,19
 B2-vitamiini eli riboflaviini  tärkeä merkitys valkuaisaineiden aineenvaihdunnassa; välttämätön kasvulle ja kehitykselle ja limakalvojen kunnolle päivittäinen tarve aikuisilla 1,2 - 1,7 mg, lapsilla 0,4 - 1,4 mg runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): voikukan lehdet 0,19, pellavansiemenet 0,18, nokkonen 0,15, riboflaviinia on runsaasti maito- ja lihatuotteissa
 B3-vitamiini eli niasiini  välttämätön hiilihydraattien ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnalle sekä verenkierrolle niasiini ilmoitetaan niasiiniekvivalenttina (NE): yksi niasiiniekvivalentti vastaa 1 mg niasiinia tai 60 mg tryptofaania (tryptofaani on aminohappo, joka muuttuu elimistössä osittain niasiiniksi) päivittäinen tarve aikuisilla on 10 - 20 mg, lapsilla 6-16 mg runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg (NE)/100 g): vehnäleseet 26,5, maapähkinä 19,3, maissihiutale 15,9, seesaminsiemen 11, auringonkukansiemen 10,3, nokkonen 1,7lisäksi niasiinia on runsaasti oluthiivassa, kokojyväviljassa ja kaloissa
 B5-vitamiini eli pantoteenihappo  osallistuu energian varastoimistapahtumiin ja veren vasta-aineiden muodostumiseen; on välttämätön kudoksille, limakalvoille ja hiuksille päivittäinen tarve aikuisilla on 4 - 10 mg, lapsilla 2-5 mg; puutetta ei yleensä esiinny runsaimmin seuraavissa kasveissa ( mg / 100 g): maapähkinä 2,66, seesaminsiemen 2,14, lehtikaali 1,0, ruusukaali 1,0 B5-vitamiinia on runsaasti sisäelimissä ja hiivassa
 B6-vitamiini eli pyridoksiini  tärkeä tekijä elimistön aineenvaihdunnassa ja puolustuskyvyn ylläpitämisessä päivittäinen tarve aikuisilla on 2-2,4 mg, lapsilla 0,3 - 1,6 mg; runsaasti valkuaista sisältävä ravinto, raskaus, imetys ja E-pillereiden käyttö lisäävät tarvetta runsaimmin seuraavissa kasveissa ( mg / 100 g): vehnänalkiot 1,82, vehnänleseet 1,38, paprika 0,45, peruna 0,44, ruusukaali 0,37, tilli 0,3, nokkonen 0,22
 B12-vitamiini eli syanokobalamiini   tärkeä sokerien ja rasva-aineiden aineenvaihdunnalle sekä punasolujen muodostumiselle imeytyminen suolistosta vaatii ns. sisäisen tekijän, johon liittymällä vitamiini pääsee verenkiertoon päivittäinen tarve aikuisilla on 3 µ g, lapsilla 0,5-3 µ g saadaan lähinnä eläinkunnan tuotteista kuten lihasta, kalasta ja maitotuotteista, mutta ei kuitenkaan iduista eikä hapankaalista, kuten jossakin kirjallisuudessa mainitaan (lukijan huomio, lisätietoja http://www.vegaaniliitto.fi)
 C-vitamiini eli askorbiinihappo  vesiliukoinen vitamiini tärkeä mm. vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja raudan imeytymisen edistämisessätuhoutuu herkästi valon ja hapen vaikutuksesta päivittäinen tarve aikuisilla n. 60 mg, lapsilla 35 - 45 mg; sairaudet, tupakointi, raskaus, imetys ja fyysinen rasitus voivat moninkertaistaa tarpeen runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): punaherukan lehdet 900 (?), ruusunmarjat 840, omenapuun lehdet 800, vadelman lehdet 400, mustaherukan lehdet 300, maitohorsma 220, rauduskoivun lehdet 220, savikat 200, persilja 190, mustaherukan marjat 180-200, nokkonen 175, hieskoivun lehdet 150, lakan marjat 100, pihlajan marjat 100-150, vuohenputki 70-130
 D-vitamiini  rasvaliukoinen ns. aurinkovitamiini, jota syntyy elimistössä olevista esiasteista ultraviolettisäteiden vaikutuksesta tärkeä luuston ja hampaiden muodostumiselle tarvetta aikuisilla ei tarkasti tunneta, mutta 0-2 -vuotiaille lapsille suositellaan D-vitamiinilisäystä ravintoon runsaimmin rasvaisissa kaloissa, kananmunassa, metsäsienissä ja maitotuotteissa varsinkin kesällä; kasvit eivät sisällä D-vitamiinia
 E-vitamiini  koostuu useista rasvaliukoisista yhdisteistä, joita kutsutaan tokoferoleiksi biologisia antioksidantteja, jotka hidastavat tai estävät solukalvojen rasvojen härskiintymistä puutostiloissa suositellaan aikuisille 8-10 mg ja lapsille 3-7 mg päivässä runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): auringonkukkaöljy 63,4, maissiöljy 34,1, vehnänalkiot 25,6, soijajauho 25,2, rypsiöljy 23,8, oliiviöljy 12,0, maapähkinä 11,8, ruusunmarjat 4,2, persilja 3,7
 H-vitamiini eli biotiini  vesiliukoinen rikkiä sisältävä vitamiini, jota syntyy myös ruuansulatuskanavassa välttämätön ihon terveydelle ja muille aineenvaihduntatapahtumille suositeltava päiväannos aikuisilla on arvioitu olevan 30 -100 µ g ja lapsilla 20 - 30 µ g runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): maapähkinä 72, manteli 64, seesaminsiemen 11, porkkana 3,4
 K-vitamiini  rasvaliukoinen vitamiini, jota muodostuu suoliston bakteeritoiminnan tuloksena tärkein tehtävä osallistua veren hyytymistapahtumaan päivittäinen tarve n. 1 mg; puutetta ilmenee vain suolistohäiriöiden ja esim. antibioottikuurien seurauksena syntymän jälkeen suolistosta puuttuu vitamiinia tuottava bakteeristo, ja tästä syystä vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos kasvien värihiukkaset sisältävät K-vitamiinia, joten sitä on runsaasti vihreissä vihanneksissa
 P-vitamiini eli rutiini  kuuluu kasvien flavonoidiaineiden ryhmään (sitrusflavonoidi) vahvistaa hiussuonten seinämien rakennetta tarkkaa tietoa vähimmäistarpeesta ei ole; eräs suositus on nauttia 100 mg bioflaviineja 500 mg:aa C-vitamiinia kohti tai käyttää luonnollisia C-vitamiinilähteitä, joissa bioflaviinit ovat mukana rutiinia saa mm. ruusunmarjoista, sitrushedelmistä ja tattarista
 KIVENNÄISAINEET Fosfori, P  fosforia tarvitaan mm. lihasten supistukseen ja hormonien erittymiseen päivittäinen tarve aikuisilla 800-1500 mg; kasvavilla lapsilla sekä raskauden ja imetyksen aikana tarve on suurempi runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): nokkonen 92, tilli 85, persilja 71
 Kalium, K  kaliumilla on tärkeä rooli lihas- ja hermosolujen toiminnassa mm. sydämen vajaatoiminta ja nesteenpoistolääkkeet kuluttavat kaliumia päivittäinen tarve 2000-6000 mg iästä ja natriumin saannista riippuen runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): tilli 1100, ruusunmarjat 840, persilja 770, piparjuuri 740, nokkonen 670, voikukan lehdet 440, pihlajanmarjat 330, mustaherukan marjat 315
 Kalsium, Ca  kalsiumia on ihmisessä eniten kaikista kivennäisaineista: 1,5-2 prosenttia kehon painosta kalsium vaikuttaa mm. luuston kehittymiseen ja kestävyyteen, veren h päivittäinen tarve vaihtelee 500-1000 mg runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): nokkonen 590, ruusunmarjat 350, tilli 260, voikukan lehdet 180, persilja 158
 Kromi, Cr  kromi vaikuttaa mm. rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan päivittäinen tarve 50-200 µ g; kromia saadaan Suomessa huomattavasti alle suositusten runsaimmin seuraavissa kasveissa (µ g /100 g): nokkonen 18, persilja 7
 Kupari, Cu  monet ihmisen aineenvaihdunnalle tärkeät entsyymit sisältävät kuparia päivittäinen tarve aikuisilla 3 mg (3000 µ g), lapsilla 0,4 - 2 mg (400-2000 µ g) runsaimmin seuraavissa kasveissa (µ g /100 g): nokkonen 270, piparjuuri 230, tilli 220, persilja 160
 Magnesium, Mg  magnesiumia tarvitaan mm. sydämen ja lihasten toimintaan sekä vastustuskyvyn ylläpitämiseen puutteellisen ravinnon lisäksi sairaudet ja nesteenpoistolääkkeet sekä alkoholin runsas nauttiminen voivat aiheuttaa magnesiumin vajausta päivittäinen tarve aikuisilla 300-350 mg runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): nokkonen 86, tilli 80, ruusunmarjat 56, persilja 44, piparjuuri 43, voikukan lehdet 36
 Mangaani, Mn  mangaania tarvitaan luuston ja sidekudosten muodostumiseen sekä aktivoimaan entsyymejä päivittäinen tarve 2,5-5 mg , lapsilla 0-2 mg runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): mustikan marjat 4,6, puolukan marjat 3,5, nokkonen 3,1, karpalon marjat 2,7, persilja 2,7, tilli 2,7
 Pii, Si  piitä tarvitaan hiusten, ihon ja kynsien lujittamiseen päivittäistä tarvetta ihmisillä ei tunneta, joten saantisuosituksia ei ole olemassa runsaimmin seuraavissa kasveissa (µ g /100 g): peltokorte 7000 (?), nokkonen 120
 Rauta, Fe  tunnetuin raudan tehtävä on olla osana punasolujen hemoglobiinia päivittäinen tarve 10-18 mg C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä runsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): nokkonen 4,4, tilli 3,2, voikukan lehdet 3,8, persilja 2,9
 Seleeni, Se  seleeni on elimistön suoja-aine, joka estää haitallisten tekijöiden aiheuttamia soluvaurioita; alhainen maaperän seleenipitoisuus altistaa mm. sydän- ja syöpäsairauksille virallinen saantisuositus on Suomessa 50 µ g; USA:ssa jopa 200 µ g/vrk seleeniä saadaan kasvikunnan tuotteista eniten viljasta ja metsäsienistä
 Sinkki, Zn  sinkki on osana tärkeissä ruuansulatusta ja aineenvaihduntaa säätelevissä entsyymeissä sinkin saanti on tärkeä ihon terveydelle ja vastustuskyvyn ylläpitämiselle päivittäinen tarve aikuisilla 15 mg, lapsilla 2-10 mg, raskaana olevilla ja imettävillä äideillä 20-25 mgrunsaimmin seuraavissa kasveissa (mg /100 g): tilli 1,8, nokkonen 1,7, persilja 1,5, voikukan lehdet 1,2
 |