Käyttö ja markkinat

Takiaiset ovat Suomessa luonnonvaraisina kasvavia yleensä kaksivuotisia kasveja, joiden juuria käytetään rohtona ja kosmetiikan raaka-aineena. Ne eivät ole mitenkään merkittäviä rohtokasveja kaupallisessa mielessä, ja yleensä niitä kerätään luonnosta. Joissakin maissa takiaisia myös viljellään.

Lajikkeet

Takiaislajeja kasvaa Suomessa neljä, joista seittitakiainen (Arctium tomentosum) on yleisin. Isotakiainen (Arctium lappa) ja pikkutakiainen (Arctium minus) ovat melko harvinaisia ja kaikkein harvinaisin on Lounais-Suomen saaristossa kasvava lehtotakiainen (Arctium nemorosum). Rohdokseksi viljellään kolmea ensiksi mainittua, joista isotakiaista eniten.

Viljelyedellytykset

Takiaisille sopii lähes mikä tahansa viljelykelpoinen maa kunhan se on kuohkeaa, kivetöntä ja ravinteikasta. Tällöin juuret kasvavat hyvin jo ensimmäisenä kasvuvuonna.

Lisäys

Lisäys tapahtuu suorakylvön tai taimikasvatuksen kautta. Suorakylvö on helpompi ja halvempi tapa, mutta taimikasvatuksella saadaan isompia juuria. Suorakylvö tehdään mieluiten syksyllä syys-lokakuussa, jolloin siemenet itävät lähes sataprosenttisesti. Keväällä kylvetyistä siemenistä itää suurin osa vasta vuoden päästä keväällä. Kylmäkäsittely parantaa kuitenkin kevätkylvösten itävyyttä. Isotakiaisen siemen vaatii paljon lämpöä itääkseen. Kylvösyvyys on 2 - 3 cm, riviväli ainakin 50 cm ja taimien harvennusetäisyys rivissä 10 -15 cm. Harvennettujen taimien juurten paino on moninkertainen harventamattomiin verrattuna. Taimikasvatuksessa siemenet kylvetään huhti-toukokuussa potteihin 2-3 siementä kuhunkin. Taimet istutetaan 50 x 50 cm:n etäisyydelle toisistaan. Näin takiaisen juurista tulee suurempia, mutta ne myös haarautuvat enemmän, mikä hankaloittaa pesua.

Harjuviljely sopii hyvin takiaiselle, koska silloin haraus voidaan koneellistaa ja myös sadonkorjuu on helpompaa. Taimien kastelu on harjuviljelyssä tärkeää. Takiaisia kasvatetaan lähinnä yksivuotisena; vain siementuotantoa varten niiden annetaan kasvaa kaksi vuotta.

Hoito

Suorakylvettyä kasvustoa täytyy kitkeä ja harata niin kauan, kunnes kasvusto peittää maan. Liekityksen voi tehdä ennen taimettumista.

Sadonkorjuu ja käsittely

Juuret korjataan ensimmäisen kasvuvuoden lopulla esim. lapiolla. Suorakylvettyjen taimien juuret ovat yleensä suoria ja taimikasvatettujen haarautuneita. Jos käytetään koneellista korjuuta, lehtimassa on ensin niitettävä silppurilla tai raivaussahalla. Nostettujen juurien varsiosat leikataan pois, juuret pestään ja kuivataan. Ennen kuivausta juuret voi kiehauttaa vedessä kolmen minuutin ajan entsyymitoiminnan lopettamiseksi. Juurten viipalointi nopeuttaa kuivumista, joka yleensä vie aikaa 2-3 vrk 40 °C:ssa. Yli 70 °C:n kuivatuslämpötila ei saa nousta.

Satoisuus

Suorakylvöllä satoa saadaan n. 0,7 kg harjumetriltä, mikä kuivattuna vastaa n. 0,2 kiloa. Jos käytetään taimikasvatusta, sato on 2,5 kertaa suurempi. Veli-Matti Lääperin mukaan tuore juurisato on 6 - 18 tn/ha, mikä on kuivattuna 1,2 - 3,5 tn/ha.

Lähteet: