Rohtosalkoruusu

Althaea officinalis
Malvaceae-heimo (Malvakasvit)

Alteenjuuri, lääkemalva, rohtosamettihaapa, saksankatinnauris

Stockros
Marshmallow
Eibisch

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Rohtosalkoruusu on monivuotinen jäykkävartinen rohtokasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena mm. Keski-Euroopan, Aasian, Australian ja Pohjois-Amerikan merenrannoilla ja marskimailla. Meillä se on ollut vanhojen yrttitarhojen kasvi, mutta sitä viljellään ja käytetään enää vain harvoin. Rohtosalkoruusu voi kasvaa kahden metrin korkuiseksi. Lehdet ja varret ovat tiheän harmaakarvaiset. Lehtilapa on kolmiomainen, isohampainen, reunoiltaan ehyt tai sitten 3 - 5 -halkoinen. Pienehköt valkoiset tai ruusunpunaiset kukat ilmestyvät lehtihankoihin loppukesällä. Hyvin viihtyäkseen rohtosalkoruusu tarvitsee runsasravinteisen ja läpäisevän maan.

Suurempikukkaista ja korkeammaksi kasvavaa tarhasalkoruusua (nyk. Alcea rosea, ennen Althaea rosea) viljellään nykyisin pääasiassa koristekasvina, mutta ennen myös rohdoksi. Se on erittäin vanha viljelykasvi ja saapunut Eurooppaan jo 1500-luvulla Kiinasta. Vaikka kasvi on monivuotinen, meillä sitä viljellään yksi- tai kaksivuotisena. Lehdet ovat suuret, karheat, pyöreähkön herttamaiset, isohampaiset ja 3 - 7-halkoiset. Vaihtelevan väriset kukat voivat olla halkaisijaltaan jopa 10 cm. Kasvin lisäys on helppoa siemenistä. Talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa ja onnistuu lähinnä vain hyvin vettä läpäisevässä maassa. Jos tarhasalkoruusua haluaa viljellä yksivuotisena, taimikasvatus on aloitettava jo tammikuussa. Kasvualustansa suhteen se on vaatimattomampi kuin rohtosalkoruusu.

Suvun nimi Althaea tulee kreikan sanasta "altho", parantaa.

Käyttö ravintona

Rohtosalkoruusun varsia voi syödä salaateissa ja juuria esim. voissa paistettuna. Kuivatusta ja jauhetusta juuresta on valmistettu makeisia.

Käyttö rohtona

Rohtosalkoruususta käytetään rohtona kukkia, lehtiä ja juurta. Kukat kerätään heinäkuun alussa kukinnan alkaessa ja lehdet tämän jälkeen. Syksyllä voidaan nostaa juuret kaksivuotiaista kasveista. Ne kuoritaan ennen kuivatusta.

Rohtosalkoruusun merkitys rohtona perustuu sen sisältämiin lima-aineisiin, joita on eniten juuressa (15 - 30%). Juuri tuoksuu miedosti ja maistuu limaiselta. Lima-aineet suojaavat ihmisen limakalvoja; niillä on merkitystä sekä hengitysteiden sairauksien, että suoliston ja virtsateiden vaivojen hoidossa. Juurista voidaan valmistaa rohtoa uuttamalla se jauhettuna kylmään veteen. Sopiva annos on 6 g kuivattua juurta päivässä. Tuoreista ja kuivatuista kukista ja lehdistä voi tehdä teetä, jota juodaan muutama kupillinen päivittäin. Rohtosalkoruususta tehdyt rohdokset lievittävät ärsytysyskää ja käheyttä sekä paksusuolesta aiheutuvia kouristuksia ja edistävät ulostusta. Juuren polysakkaridit parantavat elimistön vastustuskykyä. Salkoruusua käytetään usein yhdessä muiden yrttien, kuten timjamin, kanssa. Siitä voi tehdä myös siirappia, ja se sopii peittämään lääkkeiden karvasta makua. Ulkoisesti rohtosalkoruusu sopii rohtumien, naarmujen ja hyönteisten pistojen hoitoon.

Myös tarhasalkoruusun sinipunaisia kukkia on käytetty kuivattuna ulostuslääkkeeksi sekä tulehdusrohtona. Sen rohtovaikutukset eivät kuitenkaan ole samaa luokkaa kuin rohtosalkoruusun.

Muu käyttö

Rohtosalkoruusun juurista on tehty pillereiden täyteainetta ja juuren kuiduista paperiakin. Tarhasalkoruusun kukista saatua altheiinia on käytetty mm. viinien värjäämiseen.