Käyttö ja markkinat

Reunuspäivänkakkarasta valmistetaan lukuisia erilaisia rohtovalmisteita mm. päänsäryn, hammassäryn ja niveltulehdusten hoitoon.

Lajikkeet

Rohdoskasvina käytetään jalostamatonta valko-keltaista villiä muotoa.

Viljelyedellytykset

Reunuspäivänkakkara viihtyy normalissa puutarhamaassa. Peruslannoitukseksi sopii esim. 2 - 3 kg kompostia neliölle. Suomessa talvehtiminen on erittäin epävarmaa: Mikkelin korkeudella 80 - 90% kasvustoista oli tuhoutunut talven jäljiltä.

Lisäys

Lisäys tapahtuu taimikasvatuksen kautta. Siemenet voi ostaa tai kerätä itse omista emokasveista. Kun keräys tapahtuu syyskuussa, itävyys on n. 80%. Reunuspäivänkakkara kylvää myös itse itseään. Taimikasvatus aloitetaan huhti-toukokuussa kylvämällä siemenet vähintään 5 x 5 cm:n potteihin. Jos potit ovat suurempia, satotaso on korkeampi. Kokeissa satotaso on ollut yli 10% korkeampi käytettäessä 80 kuutiocm:n potteja 21 kuutiocm:n pottien asemesta. Taimikasvatus vie aikaa 40 - 50 vrk. Taimet istutetaan tasamaalle 45 x 45 cm:n etäisyyksille toisistaan tai mustaan muoviin 6 - 9 tainta neliölle. Jos istutustiheys on liian suuri, alalehdet kellastuvat.

Hoito

Tasamaalla kasvustoja kitketään ja harataan tarpeen mukaan. Mustamuovi-istutuksista kitketään reikien rikkaruohot istutuksen jälkeen. Kastelu on tarpeen vain pitkien poutajaksojen aikana.

Sadonkorjuu ja käsittely

Sadonkorjuu tehdään elo-syyskuussa täydessä kukinnossa. Varren osuus korjatusta kasvimassasta on melko suuri, joten se on pyrittävä minimoimaan. Ruskeat ja kellastuneet lehdet poistetaan. Sato kuivataan +40 °C:n lämmössä tai pakastetaan.

Satoisuus

Viljelykokeissa kokonaistuoresato on ollut 2,0 - 2,5 kg/m², mikä kuivattuna on 0,3 - 0,5 kg/m². Kuivan lehti-kukkamassan osuus tuoresadosta oli 8 - 10%.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.