Niittyhumala, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Niittyhumala kasvaa lähes koko Suomessa niityillä, nurmikoilla ja pientareilla, vaikka se alunperin onkin kosteampien kasvupaikkojen laji. Niittyhumalaa voi käyttää sekä peittokasvina pihassa että rohtokasvina. Tähän asti niittyhumalalla on ollut lähinnä merkitystä kansanlääkinnässä, mutta nyt myös lääketiede on kiinnostunut kasvista. Uusimpien tutkimusten mukaan niittyhumalasta tehty uute estää tehokkaasti virusten (ilmeisesti myös HIV-viruksen) leviämistä.

Viljelyedellytykset

Niittyhumala viihtyy rehevillä mailla, joilla pH on n. 6. Talvehtiminen on täysin varmaa.

Lisäys

Lisäys tapahtuu siemenistä tai vanhoja taimia jakamalla. Luonnosta tai viljelyksiltä oikeaan aikaan kerättyjen siementen itävyys on hyvä, 79-95%. Ne kylvetään huhti-toukokuussa potteihin 2-3 siementä kuhunkin. Itämiseen kuluu aikaa 12-15 vrk, ja ulos taimet voi istuttaa 4-5 viikon kasvatuksen jälkeen. Sopiva istutustiheys on 30 x 30 cm. Harjuistutuksessa juoksumetrille istutetaan 5-9 tainta. Niittyhumala kylvää myös itse itseään, jos sen annetaan siementää, ja seuraavana kesänä emotaimen ympäristössä kasvaa tiheä niittyhumalakasvusto.

Hoito

Kitkentä on tarpeen vain istutuksen jälkeen. Muutamassa viikossa niittyhumala peittää viljelymaan niin täydellisesti, että rikkakasveille ei jää tilaa.

Sadonkorjuu ja käsittely

Kasvin maanpäälliset osat korjataan täyden kukinnan aikaan. Istutusvuonna saadaan vain yksi sato, seuraavina vuosina satoja tulee kaksi. Korjuu vaatii tarkkuutta ja se tehdään käsin. On varottava, ettei maahan juurtuneiden versojen mukana tule mukaan multaa. Kateviljelyllä saadaankin huomattavasti puhtaampi sato.

Satoisuus

Tuoresatoa saadaan n. 2kg / m2 , mikä vastaa n. 0,6 kilon kuivayrttisatoa neliöltä.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Luonnon rohdoskasvien viljely. Mikkeli 1994.
Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.