Maustevenkoli, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Maustevenkoli on tärkeä aniksenmakuinen mauste- ja rohtokasvi, jonka siemeniä tuotetaan eniten Ranskassa ja Unkarissa. Suomessa kasvi voi talvehtia ja tuottaa siementä korkeintaan aivan eteläisimmässä osassa maata. Siementen sijasta voidaan kuitenkin käyttää lehtiä, joiden tuottaminen onnistuu yksivuotisena.

Lajikkeet

Suomalaista alkuperää olevien maustevenkoleiden lehtisato on ollut viljelykokeissa hieman suurempi kuin kanadalaisen (Sweet fennel) ja iso-britannialaisen (Green fennel) venkolin. Pronssinvärinen kanadalainen muoto (Bronze fennel, Rubrum) on satotasoltaan heikko.

Eniten Suomessa viljellään salaativenkolia (Foeniculum vulgare var. azoricum), josta syödään lehtien turvonneet tyviosat tuoreena tai keitettynä.

Viljelyedellytykset

Maustevenkoli viihtyy kuohkeassa, kalkkipitoisessa ja melko kosteassa maassa lämpimällä kasvupaikalla. Lannoitukseksi sopii normaali lannoitus 2-3 kg kompostia neliölle. Maan happamuuden tulisi olla yli 6,3.

Lisäys

Siemenet kylvetään avomaalle 2 cm:n syvyyteen keväällä, kun maan lämpötila on 12-15 °C. Sopiva riviväli on 30-50 cm, ja taimiväliksi sopii 10-15 cm. Siemeniä on grammassa 100 - 150 kpl, ja siementarve hehtaarille on n. 5 kg. Jos haluaa esikasvattaa taimet, siemenet kylvetään toukokuussa 2-5 siementä ruukkuunsa. Taimikasvatus vie aikaa 4-5 viikkoa. Ulos taimet istutetaan 30-40 x 30 cm:n välein 12 kpl/m². Harjuun istutettaessa taimia mahtuu 6-10 kpl/m. Venkolin voi istuttaa myös mustaan muoviin, missä korkeampi lämpötila edistää kasvua.

Hoito

Koska taimien kasvuunlähtö on melko hidasta, rikkaruohot on kitkettävä pois huolellisesti alkukesästä. Liekitys ennen taimettumista on hyödyksi. Myöhemmin kesällä tarvitaan 1-2 harausta. Tuholaisista mm. luteet ja kirvat saattavat vaurioittaa lehtiä.

Sadonkorjuu ja käsittely

Lehtisadon korjaamisen voi aloittaa kasvuston ollessa n. 20 cm:n korkuista. Suurin sato saadaan korjattaessa versot elokuun alussa ennen kukkavarsien muodostumista. Kukinnan edistyminen vähentää lehtisatoa ja sen laatua. Jos kasvupisteitä ei ole vaurioitettu ensimmäisessä korjuussa, toinen sato on mahdollista saada syksyllä ennen pakkasia. Sato myydään yleensä tuoreena. Venkolin lehtiä voi myös kuivata ja pakastaa; pakastus säilyttää aromit ja värin paremmin kuin kuivatus. Sopiva kuivatuslämpötila on n. +35 °C.

Toisen vuoden kasvustosta ei korjata lehtisatoa. Kukinta alkaa kesäkuun lopulla ja siementen kypsyminen elokuun alkuun mennessä. Siemenet ovat tarpeeksi tuleentuneita, kun kasvuston väri on harmaanruskea. Puimurissa tulee käyttää pienempiä seuloja kuin viljalla. Siemenet kuivataan kylmäilmakuivurissa, missä lopullinen tuleentuminen tapahtuu 2 - 3 vuorokaudessa. Tämän jälkeen käytetään lisälämpöä, joka saa olla korkeintaan +40 °C.

Satoisuus

Tuoresatoa saadaan keskimäärin n. 150 kg aarilta. Veli-Matti Lääperin mukaan tuore lehtisato on 20 - 30 tn/ha (2 -3 satoa), mikä kuivattuna ja leikattuna on 1,5 - 3 tn/ha ja edelleen lajiteltuna 1,0 - 1,8 tn/ha. Mahdollinen siemensato on kuivana ja lajiteltuna 0,6 - 1,8 tn/ha.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Veli-Matti Lääperi: Rohdos- ja maustekasvit, Tuotannollisen luonnonmukaisen viljelyn ohjekirja. Porvoo 1995.