Lomme
Shepherd´s Purse
Hirtentäschel
Capsella bursa-pastoris
Brassicaceae-heimo (Ristikukkaiskasvit)
Hiirenkorva, horkkaheinä, kampaheinä, kampalehti, kanankumina, karaheinä, koiranpellava, latukka, lehmännoriheinä, leiniruoho, lusikkaruoho, lutikkaheinä, maannousemaruoho, maansuutuntainen, melaheinä, mulkkuheinä, mäkitaskuruoho, paimenentasku, revonkaura, saippoheinä, sätkäheinä, tasku, taskuheinä, taskuruoho, ukonnarsku, valkolemmikki, vilukukka
Lomme
Shepherd´s Purse
Hirtentäschel
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Lutukka on vaihtelevan kokoinen ja näköinen yksivuotinen kasvi. Lehtien muoto voi muunnella ehytlaitaisesta aina syvän pariliuskaiseen asti. Aluslehdet muodostavat ruusukkeen kasvin tyvelle. Myös kasvupaikkansa suhteen lutukka on erittäin vaihteleva. Tämä kaikkinainen muuntautumiskyky johtuu siitä, että itsepölytys varmistaa erilaisten sopeutumien säilymisen ja pysymisen erillään. Kukinta- ja kasvuaikaa on koko se aika, mitä kasvi on sulana, sillä se on riippumaton päivän pituudesta ja pystyy jatkamaan kasvuaan heti pakkasyönkin jälkeen. Valkoiset kukat ovat jatkuvasti pitenevän tertun yläosassa, kun taas vanhoista kukista muodostuu kolmiomaisia lituja. Pieniä munanmuotoisia siemeniä kasvi tuottaa erittäin runsaasti. Siemenistä voi kasvaa jo samana kesänä kukkivia yksilöitä. Lutukka kuuluu ihmisen vanhoihin seuralaiskasveihin niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla. Sen siemeniä on löydetty kivikauden asumuksistakin. Kotoisin kasvi lienee Etelä-Euroopasta.
Litujen lusikka- tai laukkumaiseen muotoon viittaavat monet lutukan lempinimistä. Myös kasvin latinankieliset nimet tulevat litujen ulkonäöstä: sukunimi Capsella tulee sanasta "capsula", pieni lipas, ja lajinimi bursa pastoris tarkoittaa puolestaan paimenen laukkua.
Käyttö rohtona
Rohtona käytetään lutukan tuoretta tai kuivattua versoa. Rohdos sisältää mm. koliinia sekä diosmiini- ja rutiini-flavonoideja. Diosmiini ehkäisee kohdun verenvuotoa, rutiini puolestaan supistaa kapillaariverisuonia ja vähentää niiden läpäisevyyttä. Myös koliinilla on verta hyydyttäviä ominaisuuksia. Ensimmäisessä maailmansodassa kasvia onkin käytetty verenvuotoja tyrehdyttävänä haavarohtona. Lutukkakeitteestä on sisäisesti nautittuna apua runsaiden kuukautisten hoidossa. Sekä sisäisesti että ulkoisesti kasvia on suositeltu verenkiertohäiriöiden, mm. pakottavien jalkojen, hoitoon.