LIPERIN viljely

Käyttö ja markkinat

Liperi on n. 1,5 metriä korkea monivuotinen roteva maustekasvi, joka sekä lehdiltään että maultaan muistuttaa selleriä. Liperiä on käytetty sekä mausteena että rohdoskasvina. Rohdoksena se vaikuttaa mm. ruokahalua ja virtsaneritystä lisäävästi sekä ruuansulatusvaivoja parantavasti. Mausteena käytetään lehtien lisäksi kuivattuja juuria. Liperistä tislattua öljyä käytetään elintarvike- ja likööriteollisuudessa. Tärkeimpiä tuottajamaita ovat Unkari, Ranska, Puola ja Hollanti. Kotipuutarhassa yksi ainoa kasvi riittää tyydyttämään tavallisen perheen tarpeen jopa vuosikymmeniksi.

Viljelyedellytykset

Liperi viihtyy ravinteikkaassa, kosteassa, kuohkeassa, kalkkipitoisessa ja syvämultaisessa kasvualustassa mielellään puolivarjossa. Jos paikka on liian aurinkoinen, lehdet kellastuvat ja kasvu lakkaa. Liperi on erittäin kylmänkestävä. Juuri- ja lehtisatoa varten kasvit viljellään eri lohkoissa. Peruslannoituksen on oltava voimakas eli kompostia 4 - 5 kg/ m². Liperi kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin.

Lisäys

Liperiä lisätään siemenistä tai vanhoja taimia jakamalla. Kotipuutarhaan saa satoa antavaa liperiä nopeimmin pyytämällä joltakulta pientä osaa juurakosta. Liperin siementen itäminen ja kasvuunlähtö on hidasta. Laajemmilla viljelmillä siemenkylvö ja taimikasvatus on paras vaihtoehto. Taimikasvatus tehdään keväällä lavassa tai kasvihuoneessa kylvämällä siemenet halkaisijaltaan 5 cm:n ruukkuihin 2 - 3 siementä kuhunkin. Toinen vaihtoehto on kylvää siemenet avomaalle taimipenkkiin 35 - 40 cm:n rivivälein 50 - 60 siementä metrille. Kylvön voi tehdä touko-kesäkuussa, elokuussa tai myöhään syksyllä. Keväällä kylvetyt taimet ovat istutuskelpoisia elokuussa ja elokuussa kylvetyt seuraavana vuonna toukokuun lopulla. Myöhäiset syyskylvöt taimettuvat vasta toukokuun loppupuolella. Sopiva kylvösyvyys liperille on 2 cm. Siemeniä tarvitaan suorakylvössä 20 kg/ha ja avomaalla tapahtuvassa esikasvatuksessa 4 - 8 kg/ha. Grammassa siemeniä on 280 - 380 kpl. Istutustiheydeksi lopulliselle kasvupaikalle sopii 50 x 50 cm, muovikatteessa 4 - 5 kpl/ m² ja harjussa 3 - 5 kpl juoksumetrille.

Hoito

Vastaistutettuina taimet tarvitsevat kastelua, mutta eivät juurikaan myöhemmin. Eloperäiset katteet ovat hyviä kosteuden tasaajia. Ensimmäisenä viljelyvuonna rikkaruohot torjutaan liekittämällä, harauksilla ja multaamalla. Taimet on hyvä mullata, kun ne ovat yli 20 cm:n korkuisia. Lehtisatoa varten tuotetusta liperistä poistetaan kukkavarret. Vanhat kuivuneet varret niitetään pois keväisin niittokoneella tai siimaleikkurilla, jotta ne eivät alentaisi sadon laatua. Lisälannoituksena tarvitaan keväisin kompostia 2-3 kg/ m². Siemensatoa tuottavat emokasvit voi olla tarpeen peittää harsolla siemeniä vioittavien luteiden torjumiseksi.

Sadonkorjuu ja käsittely

Ensimmäisenä vuonna saadaan vain yksi sato. Toisesta kasvuvuodesta lähtien, jolloin juuristo on jo kunnolla kehittynyt, lehdet voidaan korjata 2-4 kertaa kesässä 10 - 15 cm:n korkeudelta. Ensimmäinen sato saadaan jo touko-kesäkuussa, kun kasvit ovat 30 - 40 cm:n korkuisia. Lehtien leikkaaminen rehevöittää kasvia. Jos juuria ei korjata, kasvustoa voi pitää samalla paikalla niin kauan, kun rikkaruohot pystytään pitämään kurissa. Kaupallisessa viljelyssä liperiä kasvatetaan samalla paikalla 3-5 vuotta, ja juuret korjataan yleensä kolmantena tai neljäntenä vuonna. Viimeisenä viljelyvuonna lehtisatoa ei korjata, mutta siemensato saadaan talteen ennen juurten nostoa. Keruu tehdään käsin tai poimurilla. Paras kylvösiemen saadaan päävarren kukinnoista käsinkeruulla. Liperi on syväjuurinen kasvi, joten juurten nosto lapiolla on työlästä. Suuremmat alat kannattaa nostaa korjuukoneella. Juuret pestään, viipaloidaan ja kuivataan +35 - 40 °C:ssa. Lehdet myydään tuoreina, tai ne kuivataan nopeasti +35 °C:ssa. Varsineen leikatut lehdet säilyvät 2-4 viikkoa 1-4 °C:ssa.

Satoisuus

Ensimmäisenä vuonna tuorelehtisatoa saadaan 0 - 50 kg/a ja seuraavina vuosina 200 - 400 kg/a, mikä kuivattuna on 35 - 70 kg/a. Tuore juurisato on 150 - 250 kg/ a kasvuston iästä riippuen, mikä vastaa kuivasatona 48 - 80 kg/ a.

Yrttitarhan tutkimusosiossa on tutkimustietoa Suomessa kasvatetun lipstikan kasvusta, sadosta ja haihtuvasta öljystä.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Veli-Matti Lääperi: Rohdos- ja maustekasvit, Tuotannollisen luonnonmukaisen viljelyn ohjekirja. Porvoo 1995.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.