Kataja

Juniperus communis
Cupressaceae-heimo (Sypressikasvit)

Kataa, katava, katka, marjakataja

En
Juniper
Wacholder

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Kataja on koko Suomessa yleinen kangasmaiden, kallioiden, laidunmaiden ym. valoisten paikkojen pensas tai matala puu. Katajan ulkomuoto vaihtelee suuresti sekä ympäristön että perinnöllisen muuntelun vaikutuksesta. Komeimmat katajikot ovat siellä, missä muiden puiden varjostusta ei ole. Puumaiset katajat ovat rauhoitettuja, mutta niiden puuaineksen jalostaminen on silti sallittua. Ahvenanmaalla kaikki yli 7 metriä korkeat katajat on rauhoitettu. Katajia kasvaa lähes koko Euroopassa Välimeren ympäristöä lukuunottamatta sekä Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Kataja onkin laaja-alaisin paljassiemeninen kasvi maailmassa. Suvun tieteellinen nimi Juniperus lienee peräisin latinan kielen sanoista "juvenis", nuori ja "parere", synnyttää. Nimi viittaa ehkä katajanmarjojen käyttöön sikiönlähdetyksessä. Toisen selityksen mukaan sukunimi viittaa keltin kielen sanaan "juneprus", kitkerä. Lajinimi "communis" tarkoittaa yleistä.

Kataja on kaksikotinen: hede- ja emiyksilöt ovat eri pensaissa. Kesäkuussa voi nähdä keltaisen siitepölypilven irtoavan hedepensaasta. Hedelmöityneen emikukan kehittyminen siniseksi "katajanmarjaksi" vie kolme vuotta. Marja ei oikeasti ole marja vaan meheväsuomuinen käpy. Marjamaisten käpyjen keruu katsotaan jokamiehen oikeuksiin kuuluvaksi, vaikka muutoin käpyjen keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Katajassa on aina sekä vihreitä että sinisiä "marjoja", joten sanonta, jonka mukaan piiat ovat neitsyitä kaikkien katajanmarjojen ollessa yhtä aikaa kypsiä, ei ole mitenkään piikojen siveyttä mairitteleva.

Käyttö ravintona

Tunnetuin katajanmarjojen käyttötapa on viinojen maustaminen. Englantilaisen ginin ja hollantilaisen geneverin makujen ja nimien pohjana on kataja. Suomen viinateollisuuden tarvitsemista katajanmarjoista suurin osa tulee ulkomailta. Myös katajakaljaan ja olueeseen on maku saatu katajanmarjoista, ja oikeaoppisesti valmistettu sahti sihdataan katajanhavujen läpi. Karjalassa on tehty "liiriksi" kutsuttua juomaa katajanmarjoista. Marjat sopivat lisäksi riistaruokiin, marinadeihin, hapankaaliin, leipätaikinoihin sekä pienessä määrin tuorejuustojenkin mausteeksi. Katajanmarjojen pureskeleminen auttaa poistamaan pahanhajuista hengitystä. Katajanhavuja on perinteisesti käytetty lihan ja kalan savustuksessa aromiaineena. Nuorissa versoissa on runsaasti C-vitamiinia, ja niistä voi hauduttaa terveellistä teetä kaatamalla versojen päälle kiehuvaa vettä ja antamalla hautua tunnin verran. Niitä voi myös syödä silputtuna voileivän päällä ja salaatin joukossa. Jos ottaa katajanoksia sisälle maljakkoon talvella, niistä saa aikaisin vihreitä versoja käytettäväksi. Katajaa on käytetty pettupuunakin.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona

Katajanmarjojen sisältämällä haihtuvalla öljyllä on hien- ja virtsaneritystä lisäävä vaikutus. Marjoja käytetään virtsan erityksen lisäämiseen, lieviin munuais-, rakko- ja virtsatietulehduksiin sekä myös ruokahaluttomuuteen ja verta puhdistavana rohtona. Marjoista, havuista ja puulastuista tislatulla katajaöljyllä on pintaverenkiertoa elvyttävä vaikutus. Sitä käytetään mm. voiteissa ja kylpyöljyissä reumaattisten kipujen ja lihasvaivojen hoitoon. Katajan pihkaa ja katajatervaa on antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi käytetty haavojen puhdistamiseen ja hoitoon sekä erilaisiin ihovaivoihin. Nykyisten tutkimuksien mukaan katajanmarjoista tehty uutos estää eläinkokeissa naarasrottien hedelmöityneen munasolun kiinnittymisen kohdun limakalvolle.

Varoitukset

Marjojen yliannostus voi ärsyttää virtsateitä ja aiheuttaa veri- ja valkuaisvirtsaisuutta. Katajanmarjoja ei suositella käytettäväksi kahta viikkoa pitempään. Munuaistauteja sairastavien sekä raskaana olevien on syytä välttää katajan käyttöä kokonaan. Katajan eteeristä öljyä ei pidä nauttia sisäisesti.

Muu käyttö

Katajan puuaines on kestävää ja tuoksuvaa. Siitä on valmistettu veitsiä, pannunalusia, vanteita, jousipyssyjä ja monenlaisia muitakin tarve- ja koriste-esineitä. Katajavedellä on pesty ja raikastettu voi- ja maitoastioita, ja huoneita on pesty katajavettä ja -luutia apuna käyttäen. Katajavedellä on myös pesty kädet tautisten ihmisten kättelyn jälkeen. Katajansavulla on ollut tärkeä merkitys asuintilojen ja postin desinfioinnissa tartuntatautien aikana.

Kansanperinne

Kauppayrtti