Hurtanminttu, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Hurtanminttu on Keski-Euroopasta kotoisin oleva monivuotinen kasvi , jota käytetään rohtona hengitysteiden vaivoihin ja edistämään ruuansulatusta. Vaikuttavana aineena on karvasaine marrubiini. Keski-Euroopassa on käytössä lapsille tarkoitettuja limaa irrottavia makeisia, joissa on hurtanminttu-uutetta.

Lajikkeet

Hurtanmintusta ei ole olemassa jalostettua lajiketta, mutta alkuperältään erilaisia kantoja siitä on saatavilla. Kahdenkymmenen alkuperältään erilaisen kannan vaikuttavan aineen pitoisuus on ollut tutkimuksissa melko tasainen eli 0,5 - 1,0%.

Viljelyedellytykset

Koska hurtanminttu on lämpöä suosiva ja kuivuutta kestävä laji, sille sopivat nopeasti lämpenevät etelään viettävät maat. Mikkelissä se on kasvanut hyvin moreenimaassa, mutta talvehtiminen on ollut heikkoa. Syksyllä korjatut kasvit talvehtivat heikosti, ja talvehtineetkin kasvit ovat yleensä heikkokasvuisia, mutta voivat säilyä hengissä lämpimillä lohkoilla.

Lannoitusta hurtanminttu tarvitsee keskimääräistä enemmän. Typpilannoituskokeissa on parhaat sadot saatu lannoitustasolta 200 kg typpeä hehtaarille. Sadon määrään vaikuttavat kuitenkin merkittävästi kesän lämpöolosuhteet. Mustamuoviviljelyssä suositellaan annettavaksi kompostia 3 - 4 kg/m² ennen muovin levitystä, sillä lisälannoitusta on hankala antaa kasvien täyttäessä muovin reiät.

Lisäys

Suomessa käytetään aina taimikasvatusta. Siemenet kylvetään huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa potteihin kasvihuoneeseen 4 - 6 siementä kuhunkin. Isoissa poteissa alkukasvu on voimakkaampaa; potin koon on oltava vähintään 5 x 5 cm. Taimikasvatus vie 4 - 5 viikkoa, ja istutus tapahtuu kesäkuun alussa.

Istutus mustaan muoviin on suositeltavinta, istutustiheydeksi sopii 6 - 9 pottia neliölle. Avomaalla sato on viileinä kesinä heikompi. Avomaaviljelyssä sopiva istutustiheys on 50 x 30 - 40 cm. Hurtanminttua voidaan kasvattaa myös perunaharjussa, jolloin istutustiheys on 4 - 6 pottia harjumetriä kohti.

Hoito

Mustaa muovia käytettäessä kastelu saattaa olla tarpeen alkukesällä. Mikkelin koeviljelyksillä ei havaittu kasvitauteja tai hyönteisiä neljän vuoden aikana.

Sadonkorjuu ja käsittely

Sato korjataan täydessä kukassa, jolloin marrubiinin pitoisuus on korkeimmillaan. Sopiva ajankohta on 25.8. - 15.9. Jos syksy on ollut sateinen, alalehdet voivat olla ruskeita. Niitä ei tällöin korjata. Koneellinen korjuu Haldrup-niittokoneella on onnistunut hyvin.

Hurtanminttu kuivuu nopeasti, ja silppuaminen nopeuttaa kuivumista edelleen. Isommat erät kuivuvat 24 - 48 tunnissa. Kukinnon pyöreä muoto aiheuttaa sen, että kasvimassa tarttuu yhteen.

Satoisuus

Mikkelin viljelykokeissa satotaso vaihteli melko paljon lämpöolosuhteista riippuen eli 80 - 100 kg:sta aarilta aina 350 - 500 kg:aan aarilta. Keskimääräinen tuoresato oli 180 - 200 kg/a ja keskimääräinen kokonaiskuivasato 37 - 47 kg/a.

Lähteet:

Bertalan Galambosi, Zsuzsanna Galambosi, Aarno Latvus, Matti Kaarlas: Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B, n:ro 19. Jyväskylä 1999.